*

nurmialex

Ammattiyhdistysliike takaa reilut pelisäännöt kaikille

Työehtosopimus eli TES on Suomessa työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajien järjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista kuten palkoista (ylityökorvauksineen), työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla noudatetaan. 

Puhuttaessa ammattiyhdistysliikeestä, usein tuntuu unohtuvan sen tärkein tehtävä. Ammattiyhdistysliike neuvottelee koko alaa koskevan työehtosopimuksen. Näissä sopimuksissa määritellään kyseisen alan vähimmäispalkat, työajat, sosiaaliset etuudet, lomat jne.

Työehtosopimukset suojaavat myös EI liittoihin kuuluvia työntekijöitä, koska alan työehtosopimuksia on noudatettava. Työehtosopimus on alalla noudatettava minimi. 

Työehtosopimus takaa markkinaosapuolten tasavertaisuuden.

Työehtosopimus on myös alan yritysten suoja. Se takaa alan palkkakustannusten ennustettavuuden, sekä selvät pelisäännöt työntekijöiden kanssa. On selkeästi kaksi asiaa jossa Suomi ei voi kilpailla muun maailman kanssa, palkka ja verotus. Suomalaisen työ- ja yrityselämän valtit on ennustettavuus ja turvallinen toimintaympäristö. Näitä asioita tukee työehtosopimus.

Jo nyt paikallinen sopiminen on monella työpaikalla ja yrityksessä todellisuutta. Sen mahdollisuuksia vähätellään tarkoituksella. Monessa yrityksessä on sovittu mm. työaikojen joustoista, tuotantoon sidotuista palkoista, ylitöiden pitämisestä vapaana jne.

Myös liittojen roolia vähätellään kankeana ja vanhanaikaisena, joko tietämättömyyttä tai tarkoituksella. Tämän päivän liitto seuraa työelämän ja talouden trendejä, sekä Suomessa, että maailmalla. Usein liittojen näkemykset oman alan talouden kehityksestä ja näkymistä on edellä valtion vastaavia näkemyksiä. 

Järjestäytynyt työvoima on pitkässä juoksussa koko yhteiskunnan etu ja takaa ennustettavuutta työmarkkinoille, sekä suuremmassa kuvassa myös koko valtion taloudelle.

Lainaukset Wikipedia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Sopiminen ja on merkki sivistyneiden ihmisten yhteiskunnasta. Käskyttäminen ja määrääminen vahvemman oikeudella on rinnastettavissa eläinmaailman käyttäytymiseen.
Ilman ay-liikettä tuskin suorittavan portaan (duunareiksi luokitellut) elin ehdot olisivat näinkin kohtuulliset kuin täällä pohjolassa ovat.
Herää kysymys, mitkä olisivat olot, jos työntekijä "sopisi" työpaikoilla työehdoista ja -oloista vain ja ainoastaan työnantajan (omistajan ja hänen edustajansa) kesken ilman ay-liikkeen olemassaoloa? Ken uskoo oikeudenmukaisuuteen tulkoon uskossaan autuaaksi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Erinomainen kirjoitus siitä millainen ja millaista ay-liikkeen toiminta nykypäivänä on. Puheet ay-mafiasta tai liittojen johdon omien etujen ajamista ovat täyttä hölympölyä, pahansuopaisuutta ilman todellista tietoa siitä kuinka paljon esim. luottamusmiehet käyttävät omaa aikaansa ja varojansa itsensä kehittämiseen jotta ymmärtäisi myös työnantajan näkökulman. Työnantajan kannalta katsottuna parasta positiivisen työilmapiirin luomisess on asiansa osaava luottamusmies.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"...ilman todellista tietoa siitä kuinka paljon esim. luottamusmiehet käyttävät omaa aikaansa ja varojansa itsensä kehittämiseen jotta ymmärtäisi myös työnantajan näkökulman. "

Taidat tässä kohtaa unohtaa sen että luottamusmies saa työnantajalta korvauksen kun hoitaa näitä luottamusmiesasioita, samoin hän käy työnantajan piikkiin kouluttautumassa. Isommissa firmoissa pääluottamusmies hoitaa vain sopimusasioita täydellä palkalla, siihen mihin hänet on alunperin palkattu on otettu toinen työntekijä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Viimeinen lauseesi on varmasti totta. Työnantajan ongelmana ovatkin ilmeisimmin ne luottamusmiehet, jotka eivät joko osaa asiaansa tai jotka eivät suostu ymmärtämään työnantajan näkökulmaa tai jotka eivät ymmärrä luottamus-sanan merkitystä tittelinsä edessä. Työnantaja maksaa luottamusmiehen palkan myös luottamusmiestyön osalta eikä saa vaihtaa tai irtisanoa epäpätevää luottamusmiestä.

Itse en luottamusmiesjärjestelmään luota. Oma luottamusmieheni edellisessä työpaikassani on jopa yrittänyt kumota minulle myönnetyn palkankorotuksen. Nykyisin en enää kuulu mihinkään ammattiliittoon. Koska luottamusmies valitaan vain liittoon kuuluvien äänillä, luottamusmies käyttää valtaa ajaakseen etuja liittoon kuuluville liittoon kuulumattomien kustannuksella. Tasapuolisuudesta on tarpeetonta puhuakaan.

Oma pärjäämiseni paikallisesti sovittavien erien osalta perustuu siihen, että työnantajani pitää työntekijöiden puolia luottamusmiestä paremmin.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Sopiminen minun puolestani ei ole millään tavalla reilua jos itse haluan sopia toisin. On hienoa että ihmisillä on oikeus sopia kollektiivisesti mutta perusoikeuksiin kuuluvat sopimus- ja yhdistymisvapaus menevät kyllä työmarkkinakartellien edelle.

Kannattaa myös muistaa että meillä on valtava joukko ihmisiä joilla ei ole työmarkkinoilla muita kilpailuvaltteja kuin hinta. Iäkkäät, kouluttamattomat, pitkäaikaistyöttömät, vammaiset.. jäykkä palkanmuodostus ja korkea sosiaaliturva tuomitsevat heitä työttömyyteen.

Tuloja pitäisi tasata vain verotuksen ja tulonsiirtojen kautta. Palkkojen tulee saada määräytyä markkinoilla. Sielläkin työntekijä on vahvempi osapuoli, sillä yritys ei voi saada sosiaaliturvaa mikäli työsopimusta ei synny.

Jyrki Paldán

"Sopiminen minun puolestani ei ole millään tavalla reilua jos itse haluan sopia toisin."

Mitä jos laskeutuisit sieltä mielikuvituslinnoista todelliseen maailmaan? Tuollaiset abstrahoidut kuvaukset yksinkertaisesta maailmasta sopimustoimijoineen sopivat ehkä 1900-luvun alun satukirjoihin (esim. Ludvig von Mises oli oikein oiva satukirjailija), mutta todellisen maailman kuvauksessa ne ovat vanhentuneempia kuin Antiikin Babylonian astrologia.

Kahden osapuolen välisten sopimusten vaikutukset yltävät miltei aina myös muihin osapuoliin erinäisten ulkoistusvaikutusten ansiosta, eikä yksikään sopimus ole täysin riippumaton kolmansista osapuolista. Sopijaosapuolet eivät elä - eivätkä sopimukset synny - tyhjiössä. Jo pelkästään yksityisomistus on kahden osapuolen välinen sopimus (omistaja ja omistuksen myöntäjä), jota kaikki muut pakotetaan noudattamaan kysymättä heiltä mitään.

"Tuloja pitäisi tasata vain verotuksen ja tulonsiirtojen kautta."

Hyvin mahdollista, mutta mahdotonta sanoa, koska tuollaista kun ei ole koskaan kokeiltu. Kaikki edes jossain määrin onnistuneet tulonjakoskeemat tähän asti ovat tapahtuneet suureksi osaksi työvoiman kollektiivisen neuvotteluvoiman ja työmarkkinasääntelyn avulla.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Mutta ei kai kukaan kiellä sinua neuvottelemasta paremmasta sopimuksesta kuin ayliikkeen neuvottelemista minimipalkoista ym? Et kai sinä nyt huonompaa palkkaa halua itsellesi? Siitä vaan hattu kouraan ja pomon luokse pyytämään reilua palkankorotusta, lyhyempää työaikaa ja paremmat edut.

Jyrki Paldán

Eihän kukaan kiellä panttivankejakaan neuvottelemasta kaappaajaa maksamaan heille lunnaita. Neuvotteluasema vain on niin epätasainen, ettei sellaista käytännössä tapahdu juuri koskaan. Työmarkkinoilla on hyvin pitkälle sama tilanne. Ainoan oikean poikkeuksen muodostaa se marginaalisen pieni työntekijöiden joukko, jotka ovat sattumalta syntyneet riittävän kyvykkäiksi ja oppineet enemmän tai vähemmän sattumalta jonkun satumaisen tuottavan taidon.

Vapaiden markkinoiden ja paikallisen sopimisen mallimaasta Hong Kongista tuon huomaa hyvin. Siellä matalapalkkaiset asuvat asuntoihin päällekäin ladotuissa häkeissä ja puurtavat nälkäpalkalla maan huikeasta varallisuudesta huolimatta.

Jyrki Paldán

Tarkennuksena vielä, työmarkkinoiden tilanteella ei ole mitään tekemistä yksittäisen yksilön tilanteen kanssa, joten ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Jokaisessa tavassa järjestää työmarkkinat on häviäjiä ja voittajia.

Käyttäjän AkiK kuva
Aki Kivirinta

Ihan hyvä että AY-liike on olemassa. Niiden vain ei tarvitsisi sopia palkkoja niidenkin puolesta jotka eivät kuulu liittoon. Koko alan kattavat "sopimukset" ovat mielestäni järjettömiä ja lainvastaisia.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Alla oleva kirjoitus/mielipide ammattiyhdistysliike ei ole yleishyödyllen

https://www.keskipohjanmaa.fi/152551/ammattiyhdist...

Ammattiyhdistysliike on yleishyödyllinen yhteisö, lain mukaan kaikki kolme kohtaa täyttyy.

1) Sopimuksen tavoitteena on yhdenvertaisuuden, terveyden ja demokratian edistäminen, riittävän toimeentulon varmistaminen kaikille suomalaisille, työllisyyden ja työntekijöiden oikeuksien parantaminen, työn tehostaminen yhteistyössä yrityksien kanssa, joka näkyy tekniikan ja automaation kehittämisessä, joka on huippuluokkaa suomessa, joka näkyy mm. laivateollisuudessa, autoteollisuudessa- sekä IT-aloilla.

2) Yritystoiminnan edistäminen, liittojen välisten sopimuksien kautta, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia, tämä tukee laajasti myös ostovoiman kautta yritys toimintaa suomessa.

3) Sekä vientiteollisuuden elvyttäminen ja sitä kautta suomen talouden tervehdyttäminen, yhteistyössä EK-elinkeinoelämän kanssa, jossa tulokset jo näkyvät.

Nykyisin lakko-oikeus kuten ammatillinen järjestäytyminen katsotaan työntekijöiden perusoikeudeksi ja se on tunnustettu useimmissa perustuslaeissa.

Verohallinto ratkaisee yhteisön verotuksellisen yleishyödyllisyyden tuloverotuksen toimittamisen yhteydessä. Ratkaisu pohjautuu luonnollisesti olemassa olevaan lainsäädäntöön sekä sen tulkintaa ohjaavaan vakiintuneeseen oikeuskäytäntöön.

Ylläolevat ehdot ovat täyttyneet

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Kuinka voi olla yleishyödyllinen, jos aiheuttaa (lakkoilemalla) haittaa toisille kansalaisille / yrityksille ?

Eikö silloin pikemminkin olla 'yleishaitallinen'.

Toimituksen poiminnat